Ikäihmisten yhteinen kokoontumispaikka sai alkunsa silkasta tuurista Ylivieskassa. Kun kaksi oikeaa henkilöä tapaavat oikeaan aikaan samassa paikassa, voi lopputulos olla sama kuin Tuokiotuvan. Talvella 2013 paikallislehden toimittaja Leila Päivärinta sattui kuulemaan Eläkeliiton Ylivieskan yhdistyksen vapaaehtoisvastaava Aino Tanskan puhuneen yhdistyksen hallitukselle aloitteestaan, että Ylivieskan keskustaan pitäisi saada ikäihmisille yhteinen kokoontumispaikka, niin sanottu mummon kammari. Paikan tulisi olla uskonnollisesti ja poliittisesti puolueeton ja kaikille avoin. Päivärinta tarttui ideaan ja kirjoitti aloitteesta paikallislehteen. Kun lehti eräänä iltana joulukuussa 2013 putosi kaupunkilaisten postilaatikkoihin, huomasi ylivieskalainen Anne Isokoski myös lehtijutun.
– Tuolloin lehtijutussa mainitulle Aino Tanskalle soitti kaksi ihmistä, joista toinen oli Sirkku Vinkka ja toinen olin minä, Tuokiotuvan toiminnanjohtaja Anne Isokoski paljastaa ja jatkaa:
– Sirkulla oli mielessä sopiva paikka ja minulla halu vapaaehtoistyönä puolestan auttaa omalla ammattitaidollani prosessin eteenpäinviemisessä.
Kaksi toisilleen tuntematonta ihmistä päättivät tavata vuoden vaihtuessa vuoteen 2014.
– Tapasimme Ainon kanssa kahvilassa ja kummallakin oli jo silloin mukana listaa asioista, mitä tällainen hanke vaatisi ja mitä sen vuoksi pitäisi tehdä, Isokoski kertoo.
Ideasta nopeasti toteutusvaiheeseen
Jo heti alkuun Tanska ja Isokoski lähtivät etsimään yhteistyökumppaneita. Asiasta tiedotettiin Ylivieskan seurakunnalle, kaupungille sekä alueella toimivan Kallion vanhustyölle.
– Tiesimme, että yhdistys pitäisi perustaa pian, hoitaa tiedotus ja toimia alusta lähtien avoimesti, Isokoski toteaa.
Ylivieskan kansalaisopiston avulla Isokoski ja Tanska saivat mahdollisuuden esitellä idean jo maaliskuussa Ylivieskan Kulttuurikeskus Akustiikassa. Paikalle oli kutsuttu pitämään puheita eri toimijoiden edustajia, kuten Ylivieskan kaupunginjohtaja, Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja Kalajokilaakson Mielenterveysyhdistys Mielikit ry:n edustajat sekä Seniorikahvilan vetäjä Kokkolasta.
– Sanoin Ainolle, että olisi jo hyvä jos paikalle tulisi parikymmentä ihmistä, johon Aino totesi, että kyllä paikalle ainakin kuusikymmentä tulee. Lopulta paikalla oli 120 kuulijaa.
Isokoski tiesi tuona hetkenä, että Ylivieskassa on suuri sosiaalinen tarve ikäihmisten matalankynnyksen kokoontumispaikalle. Viikkoa myöhemmin yhdistyksen perustamiskokous pidettiin ja sitä perustamassa oli yli 20 ihmistä.
Sadan unelman tarkoituksena on toteuttaa ikäihmisten normaaleja arjen pieniä unelmia. Unelmia on muun muassa ollut, että pyörätuolissa istuva ikäihminen on päässyt mukaan hirvijahtiin tai toinen ikäihminen on päässyt vierailemaan lapsuusajan maisemissa.
1800-luvun lopulla rakennettu mökki kaupungilta
Ylivieskan kaupungin tekninen lautakunta teki hyväksytyn päätöksen kaupungin omistamasta omakotitalosta, että vasta perustettu Yhteisestä Ovesta ry saisi talon käyttöön ikäihmisten kokoontumispaikkana.
– Laitoimme keväällä 2014 nimikilpailun käyntiin ja kaupunkilaiset saivat ehdottaa paikalle nimeä. Saimme noin 50–60 nimiehdotusta, joista yleisin oli Pikkupappila, millä nimellä talo oli aiemmin tunnettu, Isokoski kertoo.
Nimi haluttiin kuitenkin sellaiseksi, että se voitaisiin ottaa mukaan, mikäli jonain päivänä toiminta vaihtaisi toimitiloja. Nimeksi valittiin Tuokiotupa, sillä suunniteltu toimintakin tapahtuisi niin sanotusti tuokioina ja hetkinä elämässä.
Toiminnan aloitus ilman rahallista tukea
Hanketukea Tuokiotuvan toimintaan oli haettu jo ensimmäisenä keväänä, mutta EU-rahastojen ohjelmakausi 2007-2013 oli juuri päättynyt ja rahoittajien kassat olivat tyhjät. Niinpä Yhteisestä Ovesta ry päätti toimia alkuun täysin vapaaehtoisvoimalla ja samalla pilotoida ja testata toimintaa kesän 2014 ajan.
– Näin jälkeen päin ajateltuna uskon, että yksi Tuokiotuvan menestyksen salaisuus on juuri siinä, ettei rahoitusta tullut heti. Se hitsasi porukan yhteen ja tiiviiksi, Isokoski pohtii.
Hän kuitenkin myöntää, että pidempään ilman hanketukea ei olisi pärjätty.
– Kesällä 2015 saimme Rieska-Leaderiltä päätöksen hanketuesta vuodelle 2016. Tuen avulla toimintaa voitiin jatkaa ja kehittää sekä palkata yhdistyksen ensimmäinen työntekijä.
Merkittävä tupa ikäihmisten arkeen
Tällä hetkellä Tuokiotuvassa työskentelee kaksi työntekijää, yli 30 vapaaehtoista ja vuosittainen kävijämäärä hipoo 12 000 kävijää. Viikonloppuisin toiminta pyörii edelleen täysin vapaaehtoisvoimin. Yhdistyksen toimintaa rahoitetaan 2017-2019 sosiaali- ja terveysjärjestöjen yleishyödylliseen terveyttä ja hyvinvointia edistävään toimintaan käytettävällä rahalla, josta päätöksen tekee sosiaali- ja terveysministeriö.
– Päivässä täällä vierailee keskimäärin noin 32 ihmistä, mutta vierailijoita on arkena enemmän kuin viikonloppuisin, Isokoski kertoo.
Tuokiotupa sijaitsee Ylivieskan terveyskeskuksen vieressä, ihan kaupungin keskustan sykkeessä. Keskeinen sijainti tuo monen ikäihmisen vierailemaan tuvassa vaikkapa verikokeiden jälkeen.
– Joku saattaa tulla tänne kahville heti aamulla verikokeiden jälkeen, sillä he eivät ole saaneet syödä mitään ennen kokeita, Isokoski mainitsee.
Toiminta aloitettiin kesäkuussa 2014, mistä lähtien joka keskiviikko on Tuokiotuvalla järjestetty laulupiiri. Se on toiminut sieltä asti tähän päivään saakka ja edelleen.
– Osa ohjelmatuokioista on viikottaista, osa toimii kuukausittain ja osa taas satunnaisesti. Tärkeintä kuitenkin on, että jokaiselle löytyy jotakin. Joku tykkää enemmän vapaasta yhdessäolosta ja saapuu paikalle, kun kalenteriin ei ole merkattu mitään ohjelmaa, Isokoski toteaa.
Tuokiotuvan toimintaan on lähdettykin kävijöiden toiveista, eikä omista ideoista.
– Haluamme tarjota keinoja sosiaalisen hyvinvoinnin parantamiseen ja saada kotona asuvat ikäihmiset mukaan toimintaan.
Sata unelmaa
100-vuotisen Suomen kunniaksi Tuokiotupa päätti lähteä yhdessä vanhusneuvoston ja Kallion ikääntyneiden palveluiden kanssa toteuttamaan sadan ylivieskalaisen ikäihmisen unelmaa. Ensimmäiset kokeilut tehtiin kesällä ja lopulta unelmia lähdettiin toteuttamaan syksyllä.
– Tavoitteena oli saada sata unelmaa kokoon itsenäisyyspäiväksi, missä onnistuimme! Isokoski iloitsee.
Tällä hetkellä unelmia on toteuttamatta noin kaksikymmentä, mutta niistäkin suurin osa on jo aikataulutettu.
– Kaikki unelmat tullaan toteuttamaan joulukuun loppuun mennessä.
Sadan unelman tarkoituksena on toteuttaa ikäihmisten normaaleja arjen pieniä unelmia. Unelmia on muun muassa ollut, että pyörätuolissa istuva ikäihminen on päässyt mukaan hirvijahtiin tai toinen ikäihminen on päässyt vierailemaan lapsuusajan maisemissa. Unelmia ovat lähteneet toteuttamaan eri yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt – kiitokset kampanjan onnistumisesta kuuluvatkin sadoille monin eri tavoin mukanaolleille ihmisille, Ylivieskassa yhteisöllisyys ja auttamisen halu elää ja voi hyvin.
