Tervalentäjät ry on vuonna 1970 perustettu Oulunsalon lentokentällä toimiva moottorilentoyhdistys, joka järjestää koulutuksia, tarjoaa koneita kerholaisten käyttöön ja tekee palolentotoimintaa sekä viranomaista tukevia etsintätehtäviä. Kalustona toimii kaksi Cessna 172-pienkonetta.
– Yhdistyksen toiminta on ympärivuotista. Jäseniä on noin 130, joista lentäviä reilu puolet, kertoo vuodesta 2012 yhdistyksen puheenjohtajana toiminut Juha Leskinen.
Yleishyödyllistä ilmailua
Palolentotoiminnassa seurataan metsäpaloindeksiä ja rajan ylittyessä lähdetään lentoon. Tervalentäjille on määritelty 400 kilometrin reitti, jonka lentoaika on kaksi tuntia ja vartin. Kuumina kesinä metsäpalojen riski kasvaa ja valvonnan tarve lisääntyy.
– Sitten lennetään kahta keikkaa päivässä. Kiireisimpinä vuosina on tullut yli sata lentotuntia, Leskinen summaa.
Toiminnan ansiosta saadaan pidettyä metsäpalopinta-alat pieninä ja valtion, kuntien sekä yksityisten metsät säästyvät laajoilta tuhoilta.
Tervalentäjät ovat mukana myös Suomen Lentopelastusseuran organisoimassa SAR-toiminnassa. Kun saadaan tieto kadonneesta henkilöstä, tavoite on päästä liikkeelle tunnin varoajalla.
– Toimintasäde on laaja. Periaatteessa voi mennä tekemään etsintään yli kahdensadan kilometrin päähän. Lentoetsintä on huomattavan edullista pienkoneella verrattuna helikoptereihin, Leskinen kertoo.
Koulutuksen tärkeys
Tervalentäjillä on vuosittain kymmenkunta halukasta oppilasta. Aktiivisuus on talouden kannalta merkittävä asia koulutuksen ollessa yhdistyksen tärkeä tulonlähde.
– Yhdistyksellä on kriittisen tärkeää kouluttaa uusia jäseniä. Muutaman vuoden oli hankalaa, kun opettajia lähti ammatilliseen toimintaan. Siinä mielessä nyt on hyvä tilanne, että tarvittaessa on kuusikin lennonopettajaa käytössä, Leskinen kertoo.
Oulun Seudun Leaderin rahoituksen avulla on tehty kaksi isoa projektia: oma halli ja koulutustila sekä kaluston modernisointi.
– Koneet ja tilat ovat nyt sellaisessa kunnossa, että niitä on mukava käyttää. Lisäksi on helpompi houkutella uusia jäseniä, kun kalusto on asianmukaista, Leskinen toteaa.
Kahden hankkeen voimalla
Ensimmäisenä hankkeena oli tilojen hoitaminen kuntoon. Lääkärihelikopteritoiminnasta vastaava FinnHEMS lahjoitti vanhan hallinsa rungon, joka kunnostettiin Tervalentäjille sopivaksi.
Halli valmistui vuonna 2016, jonka yhteydessä hankittiin myös oma polttoainesäiliö. Hallin viereen on remontoitu koulutustila syksyllä 2017. Oman hallin myötä koneiden talvikäyttö on lisääntynyt ja käyttöaste kokonaisuudessaan parantunut.
– Koneet säilyvät huomattavasti paremmin hallissa ja etsintätehtäviin on mahdollista lähteä myös talvella järkevällä aikataululla, Leskinen kertoo.
– Koulutustila on lähellä hallia ja lennonopettajan on kätevä valvoa tilasta käsin oppilaan toimintaa kentällä. Aiemmin koulutukset olivat vaihtelevissa tiloissa yritysten neukkareissa ja esimerkiksi yliopiston tiloissa, hän jatkaa.
Toiminnan ansiosta saadaan pidettyä metsäpalopinta-alat pieninä ja valtion, kuntien sekä yksityisten metsät säästyvät laajoilta tuhoilta.
Toisena hankkeena tuli kaluston modernisointi, kun moottoreita valmistavalta Centurionilta tuli 2,0 litran diesel-moottorista päivitetty versio.
– Käyttöjakso nousi 1 200 tunnista 2 000 tuntiin ja muutenkin osien käyttöajat ovat pidempiä. Lisäksi siistittiin verhoilulla koneiden sisätiloja ja saatiin toiseen koneeseen moderni lennonvalvontamittari, Leskinen kiteyttää.
Rahoituksen hakeminen oli ensimmäisen hankkeen myötä tuttua ja Hyrrä-järjestelmän kautta kätevää.
– Tosi mahtava, kun saatiin tukea. Minulla oli tietynlaisena projektina että, jos puheenjohtajakaudellani saataisiin oma halli, niin olisi hyvä. Saatiin vähän enemmän, hän toteaa tyytyväisenä.
Teksti ja kuvat: Juuso Haarala
info: 1. hanke, Toimitilojen kehityshanke: kokonaiskust. 75 622 €, josta tuki 45 373 €
2. hanke, kaluston modernisointi: kokonaiskust. 109 516 €, josta tuki 65 709 €
