Kalajoen Metsähallituksen asiakaspalvelupäällikkö Sari Airas sai kaksi vuotta sitten pyynnön paikallisilta kyläläisiltä, voisiko Metsähallitus lähteä hakemaan Rieska-Leaderilta rahoitusta. Kyläläiset kaipasivat alueen kunnostamista ja olivat valmiita talkootyöhön, mutta toivoivat hankevetäjäksi jonkun ammattilaisen.
– Tarve hankkeeseen tuli suoraan paikallisilta kyläläisiltä, Airas kertoo.
Rahjan saaristossa sijaitsevat lähtösatamat Konikarvo ja Puojiniemi ovat tärkeitä käyttökohteita niin paikallisille kuin matkailijoille. Kumpikin satama oli perusteellisen kunnostuksen tarpeessa. Lisäksi Vihaslahdelle tarvittiin uusi lintutorni sekä Rahjan saariston taukopaikat kaipasivat uudistusta.
Talkootyön merkitys suuri
– Kaikki toimenpiteet saatiin tehtyä 12 kuukauden aikana, jolloin yhteensä 2 000 talkootuntia täyttyi, Airas toteaa.
Rahjan kyläyhdistys toimi suurimpana talkoovoimana hankkeen vetämisessä ja loppujen lopuksi yhteensä 140 talkoolaista osallistui saaristoalueen kunnostamiseen.
– Järjestimme yhteensä kolmet isot talkoot, joissa jokaisessa oli mahtava tekemisen meininki, Airas iloitsee.
140 talkoolaista osallistui saaristoalueen kunnostamiseen
Pienillä parannuksilla suuria vaikutuksia
Rahjan saaristoa kunnostettiin niittämällä ja siistimällä, jotta alueet saatiin käyttökelpoiseen kuntoon. Aiemmat pysäköintipaikat suunniteltiin uudelleen ja paikalle tehtiin selkeät liikennemerkit.
– Rahjan saaristoon hankittiin uudet, selkeät liikennekyltit sekä jo paikalla olevat infolaukut siirrettiin järkevämmälle paikalle.
Pienet muutokset ovat olleet tarpeen, sillä alueesta on tullut huomattavasti viihtyisämpi ja helpompi kulkea. Kunnostustöiden lisäksi Vihaslahdelle hankittiin uusi lintutorni sekä Puojiniemeen rakennettiin uusi laituri venepaikkalaisille. Saaristossa sijaitsevat taukopaikat saivat uudet katot ja Konikarvon laitureihin hankittiin kunnon kaiteet melojia varten.
– Kaiteiden avulla melojien on huomattavasti helpompi nousta kanootin kyytiin tai kyydistä pois, Airas selventää.
Alueiden kunnossapitoon tarvitaan talkoolaisia myös tulevaisuudessa. Niittäminen on jokavuotista työtä, sillä pajukot ovat nopeita kasvamaan takaisin.
info: Kehittämishankkeen osuus 15 000 € (100 % tuki)
