Kevään lähestyessä auringon lämmittävän vaikutuksen voi jo aistia. Tänä talvena luntakin on saatu ja veikkailut siitä, millaiseksi kevättulva tänä vuonna kehittyy, ovat jo alkaneet. Tulvan ennustaminen on silti vaikeaa, sillä lumen määrän lisäksi suuri merkitys on sillä kuinka nopeasti se lopulta sulaa. Sekin vaikuttaa onko maa syvälle roudassa vai imeytyykö osa vedestä maaperään. Viime vuonna Pohjois-Pohjanmaalla koettiin pääosin pieni tai tavanomainen tulva, sillä lumi suli melko tasaisesti.
Kun lumi lähtee säiden lämmetessä todella sulamaan ja jos vielä samaan aikaan sattuu vesisade, voivat virtaamat joissa ja vedenkorkeudet järvissä kasvaa suuriksi nopeasti. Onneksi vesitilannetta seurataan meillä jatkuvasti, ennusteita julkaistaan säännöllisesti ja tarvittaessa annetaan varoituksia. Tilanteen kehittymistä voi seurata myös TULVATIETO-hankkeen Facebook-sivun kautta. Muutama asia kannattaa kuitenkin ottaa huomioon ennen kuin tulvavedet siintävät näköpiirissä.
Tulvakartat ovat kaikkien saatavilla
Pohjois-Pohjanmaalla on kartoitettu useita tulvavaara-alueita. Tulvakarttoja on tehty suurimpien jokien varsille, rannikkoalueelle ja esimerkiksi Pyhäjärvelle ja eräille Pudasjärven järville. Kartoitusta täydennetään jatkuvasti ja karttoja laaditaan jatkossa myös monille sivu-uomille. Tiedot esitetään verkossa Tulvakarttapalvelussa ja ne ovat kaikkien hyödynnettävissä tulvariskien arvioinnissa. Tulva-alueet otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa kunnissa ja niille rakentamista säädellään. Jos tietää asuvansa tulvaherkällä alueella, on syytä tarkistaa oma tilanne myös tulvakartoilta. Tulvakartat antavat osviittaa myös sellaisista harvinaisista tulvatilanteista, jollaisia ei ole tapahtunut ehkä kymmeniin vuosiin, mutta jotka kuitenkin ovat mahdollisia.
Jokaisen tulisi huolehtia, että oma vakuutusturva kattaa myös tulvavahingot, sillä tulvavahinkojen korvaaminen perustuu nykyään yksinomaan vakuutuksiin. Valtio ei enää korvaa vahinkoja.
TULVATIETO-hankkeessa tulvakartoituksiin osallistuttiin kartoittamalla taajama-alueilla virtaavien sivu-uomien tulvia. Mukana olivat Ylivieskasta Katajaoja ja Salmelanoja, Alavieskasta Kähtävänoja ja Pääskykanava sekä Pudasjärveltä Pillioja, Liepeenoja ja Sivakkaoja. Nämä kartat on julkaistu verkossa TULVATIETO-sivustolla.
Tulvakartat perustuvat laskennalliseen mallinnukseen ja ne toimivat yhtenä työkaluna tulvavaaraa arvioitaessa. Yleensä talot on perustettu ympäröivää maastoa korkeammalle, eikä tulvakartalta voi suoraan tulkita yksittäisen rakennuksen kastumisvaaraa. Tulvamallinnuksen tulos kuvaa avovesitilannetta. Esimerkiksi eräissä joissa esiintyvien vaikeasti ennakoitavien jääpatojen aiheuttamat tulvat voivat olla hyvin arvaamattomia.
Soran ja rakennusmuovin avulla tulvalta suojattu talo.
Ilmastonmuutos vaikuttaa tulviin
Tulvakartoituksessa voidaan arvioida myös ilmastonmuutoksen vaikutusta tulvien suuruuteen. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia arvioitaessa rankkasateen intensiteetti arvioidaan 20 % nykyistä suuremmaksi. Sateet ovat rankempia, minkä lisäksi niiden ajankohta muuttuu siten, että talvitulvat yleistyvät.
Hankkeen teettämien tulvamallinnusten kohteena olleista taajama-alueiden läpi virtaavista uomista osa saavuttaa suurimman tulvahuippunsa poikkeuksellisen rankkasateen seurauksena. Ilmastonmuutoksen myötä rankkasateiden arvioidaan yleistyvät ja pahenevan, mikä siis kasvattaa osaltaan tulvariskejä myös Ylivieskan Katajaojan ja Salmelanojan sekä Pudasjärven Sivakkaojan, Liepeenojan ja Pilliojan varsilla.
Tulviin varautuminen kannattaa
Valtiolla, kunnilla ja pelastuslaitoksilla on omat roolinsa tulvavahinkojen ehkäisyssä ja torjunnassa. Tulviin varautuminen edellyttää myös kiinteistöjen omistajilta omatoimista varautumista. Jos riski rakennuksen kastumisesta on olemassa, kannattaa miettiä hyvissä ajoin etukäteen miten rakennuksen voi tulvan uhatessa nopeasti suojata kastumiselta. Yksinkertaiset keinot, kuten rakennusmuovi ja hiekka, ovat yleensä toimivia ja myös edullisia.
Jokaisen tulisi huolehtia, että oma vakuutusturva kattaa myös tulvavahingot, sillä tulvavahinkojen korvaaminen perustuu nykyään yksinomaan vakuutuksiin. Valtio ei enää korvaa vahinkoja. Lisäksi tärkeää on muistaa, että vahinkoja korvataan vain poikkeuksellisten tulvien osalta. Poikkeuksellisuuden määritelmä on aiheuttanut näkemyseroja. Pääsääntö on, että poikkeuksellinen tulva on keskimäärin kerran 50 vuodessa tai harvemmin toistuva vesistötulva tai rankkasadetulva, jonka aiheuttaa sademäärä yli 30 mm/h tai yli 75 mm/vrk. Toistuvuuden määrittelee vesistötulvan osalta Suomen ympäristökeskus. Rankkasadetulvan osalta käytetään Ilmatieteen laitoksen mittaustietoja.
Pientalon tulvasuojauksen toteuttaminen soran ja rakennusmuovin avulla. Muovin alle tihkuva vesi voidaan poistaa tarvittaessa asettamalla salaojaputki sokkelin viereen muovin alle ja pumppaamalla kertyvä vesi pois.
Kuvat: ©maaseutuverkosto, Martina Motzbäuchel
Ville Honkonen
