Kesällä 2014 joukko aktiivisia frisbeegolfin harrastajia alkoi pohtia mahdollisuutta rakentaa uusi huipputason rata Ouluun. Muodostui omasta radasta kiinnostunut porukka, joka näki asiat samalla tavalla. Helmikuussa 2015 perustettiin yleishyödyllinen Pikkaralan Frisbeepuisto-osuuskunta viemään asiaa eteenpäin.
– Meitä on puoli tusinaa aktiivista, jotka on homman laittanut pystyyn, osuuskunnan perustajajäsen Jukka Karjalainen muistelee.
– Ajateltiin, että olisi mukava tehdä sellaiselle paikalle rata, jonne saisi tehdä sellaisen kuin haluaa. Meillä oli kaksi teemaa eli ruuhkaton ja turvallinen, hän linjaa.
Tarkoitukseen sopiva alue löytyi rakennustuotteita valmistavan Weberin omistamalta maalta Pikkaralasta, jossa entinen soranottopaikka oli jäänyt vaille käyttöä.
– Otettiin yhteyttä Weberin johtajaan, että voisiko maata saada vuokralle. Hän oli myötämielinen ja jo itsekin ajatellut, että joutomaalle olisi hyvä saada käyttöä, Karjalainen kertoo.
– Heillä oli ajatuksena, että saadaan paikka kuntoon ja me saimme puitteet ja olemme muokanneet tästä huipun frisbeegolfille pyhitetyn liikuntapaikan, hän jatkaa.
Valmis rata otettiin käyttöön syyskuussa 2015.
Rata kerää vuosittain tuhansia kävijöitä. Käytössä on myös pienemmälle alueella rakennettava lyhemmillä väylillä varustettu talvirata. Lisäksi kilpailutoiminta on aktiivista. Vuonna 2017 järjestettiin yhteensä 20 eritasoista kilpailua.
Hankerahoitusta ja tuhansia talkootyötunteja
Yhteistyö Oulun Seudun Leaderin kanssa käynnistyi varhain. Ajatus projektista esiteltiin jo ennen osuuskunnan perustamista.
– Pitää sanoa, että yhteistyö leader-henkilöiden kanssa on ollut loistavaa. On voitu puhua asiat, kuten ne ovat, ja aina on pyydettäessä saatu apua, avainhenkilönä toimiva Karjalainen kiittelee.
Hankerahoituksella on hommattu alkuperäisen suunnitelman mukaan muun muassa tiipaikat, opasteet, korit ja huoltorakennus sekä ostettu palveluja ulkopuolisilta sellaisiin tehtäviin, kuten maastonmuokkaukseen, joita ei voitu itse toteuttaa. Kaadettuja puita on uusiokäytetty roskakorien, laavun, pengerrysten ja penkkien materiaaleiksi.
– Myös moottorisaha, kuivakäymälät, parkkipaikka ja nurmi-istutus ovat hankkeen puitteista. Aggregaatti mahdollistaa, että esimerkiksi kisatapahtumissa on sähköä, Karjalainen listaa.
Hankerahoituksen lisäksi osuuskunnan jäsenet ovat investoineet omaa rahaa ja alkuvaiheessa otettiin pankkilainaa. Mukana on myös erilaisia yhteistyökumppaneita.
-Kulut ovat jatkuvia, joten perimme pientä käyttömaksua päivä- tai vuosilipuilla, Karjalainen kertoo.
Tärkeä on myös paikallinen kyläyhdistys, joilta on tullut kiitosta kylän aktiivisuutta lisäävästä lähiliikuntapaikasta. Osasta kyläläisiä on myös tullut uusia lajin harrastajia.
– Ydinporukka on suurin tekijä, mutta myös seudun harrastajat ovat olleet varsinkin alkuvaiheessa apuna. Töitä saa tehdä kovasti, mutta myös innostus on kovaa, hän jatkaa.
Eikä tekeminen radan käyttöönoton jälkeen loppunut. Pyrkimys on pitää rata siistinä ja muutakin ylläpitotyötä on jatkuvasti.
– Väylien sivustoja on paranneltu ja tarkkaan harkiten saatetaan joitain puita poistaa, jos se nähdään väylän muodon kannalta järkeväksi. Lisäksi käynnissä on parkkipaikan laajentaminen, Karjalainen kertoo.
Haastetta amatööreille ja ammattilaisille
Ratoja on kaksi eritasoista: vaativa huippuluokan kisarata ja amatöörirata. Tavoite on kehittää paikallisia frisbeegolfaajia, jotta heillä on mahdollisuus pärjätä kisoissa ainakin Euroopan tasolla. Amatööriradan väylät ovat lyhempiä, mutta vaativia.
– On hyvä, että on paljon ja erityyppisiä ratoja, jotta harrastajien mielenkiinto säilyy. Tälläkin radalla on oma profiilinsa. On metsäväyliä ja avoimia väyliä ja vähän korkeuserojakin. Monipuolinen, mutta ei helppo rata, Karjalainen summaa.
– Radan pääsuunnittelijana toimii yli 20 vuotta lajia harrastanu Riku Kaajakari. Alan konkarina hänellä on kontaktit joka paikkaan ja näkemys minkälaisia ratoja on eripuolilla – mitkä ovat niiden hyviä ja huonoja puolia, hän jatkaa.
Rata kerää vuosittain tuhansia kävijöitä. Käytössä on myös pienemmälle alueella rakennettava lyhemmillä väylillä varustettu talvirata. Lisäksi kilpailutoiminta on aktiivista. Vuonna 2017 järjestettiin yhteensä 20 eritasoista kilpailua.
– Haluamme edistää lajiharrastuneisuutta ja kannustaa mukaan seurojen toimintaan. Pyrimme myös vaikuttamaan siihen, että lapset ja nuoret osallistuvat, Karjalainen linjaa.
