Mattiveikko Salo asuu kivenheiton päässä Raahen Pekkapatsaan torilta, entisen laivapatruuni Lundbergin talossa. Vuonna 1811 rakennettu talo edustaa tyypillistä Puu-Raahea, sillä siltä löytyy monta omistajaa. He kaikki ovat jättäneet puumerkkinsä rakennukseen.
Ulkoa rakennuksen julkisivu muistuttaa alkuperäistä malliaan. Sisältä löytyy useita kerroksia vanhaa ja uutta.
– Talo on kokonaisuus eri ajoilta yhdistettyjä osia, kertoo Salo.
Entinen Raahen kaupunginjohtaja Yrjö Reinilä asui rakennusta 1960-luvulla ja siinä toimi myös pankki. 1970-luvulla kaupunki lunasti talon, ja siinä on toiminut sosiaali- ja liikuntatoimistot. Ennen kuin Salo osti rakennuksen vuonna 2001, se oli palvellut asukkaita myös matkustajakotina.
– Rappasimme ja maalasimme ulkosivun pojan kanssa käsin viime kesänä. Avustus tuli ELY-keskuksesta. On mukava saada kaupunkiin perinnerakentamisen asiantuntijuutta. Itse kuulun Pelastetaan vanhat talot -ryhmään Facebookissa, ja siellä käyty kommentointi kertoo kuinka paljon tietoa kaivataan vanhojen kohteiden parantamiseen, omaa arkkitehtitoimistoa talossa pitävä Salo jatkaa.
Perinnemestari tuo turvaa ja arvostusta vanhaa kohtaan
Wanhan Raahen perinnemestari Sari Alajoki on henkilö, jonka tehtävänä on auttaa usein yli satavuotiaiden rakennusten korjaamista Puu-Raahen historiallisella ruutukaava-alueella. Puu-Raahen osalta hanke tulee kreivin aikaan. Alajoen mukaan koko Wanha Raahe on vaarassa hävitä, sillä sieltä on jouduttu purkamaan useita rakennuksia viimeisen 10 vuoden aikana niiden heikkokuntoisuuden vuoksi.
Puu-Raahelta on puuttunut esimerkiksi sitä suojeleva virallinen arkkitehti, vaikka Raahen kaupunki teki päätöksen alueen säilyttämisestä jo vuonna 1977.
– Wanhalla Raahella on kuitenkin vielä toivoa, sillä sieltä löytyy erittäin hyvin säilyneitä kokonaisuuksia. Esimerkiksi Pekkatorin jokainen laita on säilynyt entisellään, kertoo Alajoki.
Hanke järjestää Raahessa perinnerakentamisen koulutuksia ja sille perustetaan neuvontapiste, josta voi saada apua käytännön remonttipulmiin. Alajoki toimii hankkeessa osa-aikaisena tyyöntekijä, joka suunnittelee perinnerakentamisen tapahtumille vuosikalenterin. Hän myös vastaa neuvontapisteestä ja tekee yhteistyötä Museoviraston kanssa.
Elävä kaupunginosa
Puu-Raahessa asuu tiivis yhteisö, joka varmistaa osaltaan sen, ettei kaupunginosasta tule museota. Perinnemestarin läsnäolo tuo mukanaan tiettyä turvaa.
– Onhan se viesti myös kaupungilta, että he arvostavat vanhoja rakennuksia. Koulutuksetkin tulevat oikeaan tarpeeseen, sillä rakennuksia on remontoitu ja remontoidaan vieläkin niin, että mennyt tuhotaan väärillä menetelmillä, Salo kertoo.
Tarve remontti- ja korjausapuun on lähtenyt talon omistajilta itseltään, Alajoki painottaa.
– Tarkoitus on saada Wanhaa Raahea edustavampaan kuntoon ja vetovoimaiseksi asuin- ja matkailualueeksi.
Alajoki näkee, että alueella on meneillään sukupolvenvaihdos. Vanhat omistajat luopuvat kiinteistöistään, ja nuoret ovat kiinnostuneet vanhasta.
– Wanhan Raahen tontit ovat lisäksi rantatontteja, meri ja palvelut ovat lähellä.
