Kumpuilevat pellot metsäsaarekkeineen ympäröivät Isokummun lammastilaa Kannuksen ja Sievin rajamailla. Maaseutuyrittäjä Satu Kumpulaisen suvulle tila on kuulunut jo viiden sukupolven ajan.
Isokummun tilalla harjoitetaan luonnonmukaista lampaiden kasvatusta. Sen asukkaina on alkuperäisrotuisia suomenlampaita sekä kainuunharmaksia, sekä lisäksi hevosia, koiria ja kaneja.
Maatila on tarjonnut jo yli neljän vuoden ajan Green Care -päivätoimintaa. Tilalla käy säännöllisesti mielenterveyskuntoutujia ja kehitysvammaisia tekemässä maatilan töitä. Maatilatoiminnassa ihmisten ja eläinten välinen vuorovaikutus on tärkeä osa kuntoutusta. Tilalla työskentelevät ihmiset saavat samalla kokea tulevansa osaksi yhteisöä.
– Kaikille on tärkeää tulla hyväksytyiksi ja kohdelluiksi kuin muutkin ihmiset. Kuntoutujat ja kehitysvammaiset tulevat helposti leimatuiksi tai sivuutetuiksi. Täällä heistä ei puhuta kuntoutujina vaan he ovat työmiehiä ja ikään kuin osa perhettä, Kumpulainen toteaa.
Kumpulaisella itsellään oli myös henkilökohtainen syy lähteä tarjoamaan maatilatoimintaa, sillä hänellä on oma tausta mielenterveyskuntoutujana.
– Olen nähnyt, mikä itseäni auttoi siinä vaiheessa. Iso merkitys oli sillä että asuin maalla ja meillä oli kotieläimiä.
Green Care edelläkävijä
Jo vuonna 2006 Kumpulainen oli mukana ensimmäisissä hankkeissa, joissa tuotiin Green Care -toimintaa Suomeen. Aluksi toimintaa käynnisteltiin kokeilumielessä. Tulokset olivat hyviä, ja seuraava askel oli onnistuneesti vakuuttaa myös sairaanhoitopiirien toimijat. Vuoden 2014 keväällä toimintaa alettiin kokeilla aluksi yhdellä asiakkaalla.
Tällä hetkellä Isokummun tilalla työskentelee korkeintaan kuusi asiakasta päivässä neljänä päivänä viikossa, jotta toiminta pysyy yksilöllisenä. Työtä ei tehdä urakalla, vaan kuntoutujan oman tahdin mukaisesti. Vuodenajat tuovat vaihtelua, ja talvisin etenkin polttopuiden teko on monen lempihommaa.
– Kaikille tämä ei sovellu, se on selvää. Lähtökohtana on, että asiakas itse päättää haluaako mukaan, Kumpulainen toteaa.
Mielenterveyskuntoutujat tulevat päivätoimintaan maksusitoumuksella ja kehitysvammaiset palvelusetelillä. Heidän tukenaan tilalla on kolmikko, jonka kuuluvat Sadun lisäksi puoliso Pasi Kumpulainen sekä yksi perheen kuudesta lapsesta.
– Meidän lomiemme ajan tutut sijaiset ottavat asiakkaat vastaan tilalla. Heille on tärkeää, että tutut rutiinit säilyvät ilman pitkiä taukoja, Satu Kumpulainen sanoo.
Toimintaa seurataan säännöllisissä hoitoneuvotteluissa, ja palautetta kerätään niin asiakkailta ja heidän omaisiltaan kuin mukana olevalta psykiatrilta. Tulokset ovat olleet rohkaisevia: elämänhallinta on parantunut kaikilla, ja mielenterveyskuntoutujat ovat päässeet jollain aikavälillä itsenäiseen asumiseen. Kehitysvammaisille fyysinen työ on auttanut toimintakyvyn ylläpidossa.
– Arjessa huomaa, kuinka tärkeää tämä on ihmisille itselleen, vaikka he eivät sitä aina pystykään pukemaan sanoiksi, Kumpulainen toteaa.
Monipuolista yritystoimintaa
Uusinta toimintaa Isokummun lammastilalla on oma, kylmäkonttiin rakennettu teurastamo. Sen ansiosta eläinten ei tarvitse kokea stressiä pitkistä kuljetusmatkoista. Karitsanliha menee myyntiin lähialueiden kauppojen ja Reko-lähiruokatorien kautta.
Yritystoiminnan palettiin kuuluu myös parin kilometrin päässä tilalta sijaitseva vuokramökki Vääräjoen varressa. Myös sen asiakkaiden kanssa voidaan soveltaa Green Care -toiminnan periaatteita. Kesällä mökin pihassa on lampaita, joita vuokralaiset pääsevät hoitamaan. Investointiin yritys on saanut rahoitusta Rieska-Leaderilta.
Isokummun lammastila sai LuontoHoiva-laatumerkin vuoden 2017 keväällä. Maatilatoiminnan ohella siellä koulutetaan oppisopimuksella ihmisiä muun muassa maaseutuyrittäjiksi.
