Janne Luoma työskenteli Oulussa IT-alalla, mutta sitten tuli taantuma ja lomautus. Yhdessä vaimonsa Minna Luoman kanssa Janne mietti, miten työllistyä uudelleen.
– Halusimme muuttaa maalle. Piti vain keksiä, miten saada sieltä elanto, Minna muistelee.
Koska Jannen lapsuudenkoti on Siikajoella, oli luontevaa palata takaisin tuttuun ympäristöön. Janne opiskeli ensin maaseutuyrittäjäksi Ruukin Maaseutuopistossa.
– Olen aina ollut kiinnostunut maataloudesta. Tein aluksi rengin töitä eli kaikenlaisia hommia mitä maatiloilta löytyy.
Koska tilakoot kasvavat maaseudulla, joutuvat maatalousyrittäjät vuokraamaan yhä enemmän lisäkalustoa ja apukäsiä. Janne näki läheltä käytännössä, millaista lisäapua tiloilla kaivattiin. Vuonna 2010 Luomat perustivat maatalouden palveluja tarjoavan Agripihan. Nyt yritys työllistää kolme ulkopuolista työntekijää Jannen ja Minnan lisäksi.
– Näin, että miehelle ja traktorille oli yhä kysyntää. Koska traktorit ovat niin suuria investointeja yhdelle miehelle, on pakko keksiä koneelle käyttöä ympäri vuoden. Pelkät peltohommat eivät riitä kattamaan kuluja, Janne tuumaa.
Teiden kunnossapidossa ei hommat lopu
Jannelle tarjoutui mahdollisuus teiden kunnossapitourakointiin. Hän hankki auran ja polanneterän. Lisäksi hän osti hiekoitusvaunun toisen traktorinsa perään.
– Saimme hoidettavaksi osan Siikalatvan alueurakasta. Siihen kuuluu 53 tiekilometriä ja urakka kestää vuoteen 2022. Koska kyseessä on monivuotinen urakka, uskalsimme hankkia kalliin kaluston, Minna jatkaa.
Alueurakkaa hallinnoi ELY-keskus. Pääurakoitsijana ja päivystävänä huoltotahona toimii YIT. Suomessa urakka-alueita on noin 80.
Näin, että miehelle ja traktorille oli yhä kysyntää. Koska traktorit ovat niin suuria investointeja yhdelle miehelle, on pakko keksiä koneelle käyttöä ympäri vuoden.
ELY-keskus määrittelee urakkaan sisältyvät työt ja hoidon laatutason Väylän eli entisen Liikenneviraston laatuvaatimusten perusteella.
– Kausi alkaa lokakuusta ja kestää toukokuulle, Janne kertoo.
Auraushommiin lähdetään, kun lunta on maassa 5 senttiä. Agripihan reitin alueen auraukseen menee yhdellä kerralla noin 5-7 tuntia.
Agripihan kalustoon kuuluu myös muun muassa kivenkeruukone ja rehuntekoon soveltuva perhosniittokone. Ne tulevat käyttöön kesäaikana, kun lumenauraustyöt loppuvat.
Kuka hoitaa maaseudulla pienemmät tiet?
Tiet jaetaan liikennemäärien ja kulkuyhteyksien merkityksen mukaan kahdeksaan eri talvihoitoluokkaan.
Päätiet, kuten kasitie, kuuluvat yleensä korkeimpaan hoitoluokkaan. Hoitoluokilla on omat kriteerit eli missä kunnossa teiden on oltava ja kuinka nopeasti hoitotoimenpiteet tulee aloittaa kulkuväylällä. Tienpidon rahoista päätetään eduskunnassa.
Väylän injausten mukaan teiden kunnossapidon painopisteenä ovat päätiet. Muilla teillä toimenpiteet tarkastetaan paikallisten olosuhteiden mukaan.
– Liikennemäärät vaikuttavat eniten teiden hoitoluokkamääritykseen. Myös raskaan liikenteen kulku elinkeinoalueille vaikuttaa teiden kunnossapitoon, kertoo Väylän kunnossapidon yksikön päällikkö Tuomas Toivonen.
– Käytännössä pienemmät yhdystiet saattavat pahimmillaan joutua odottamaan aurausvuoroaan 6-8 tuntia.
Siikalatvan YIT:n työmaajohtaja Jyrki Tervonen kertoo, että nelostielle lähdetään, kun lunta on maassa kaksi senttiä.
– Pääteillä operointi tapahtuu suuremmalla kalustolla kuten kuorma-autoilla.
Tervonen kertoo, että teiden kunnossapidon palautepuhelimeen jätetään paljon viestejä.
– Yleensä haukkujen antajia on vain muutama, mutta he pitävät sitäkin enemmän ääntä.
